Psychology

Lyhytkestoinen muisti & Työmuisti

Käsitteitä

Lyhytkestoinen muisti

Auditiivinen lyhytkestoinen muisti

Visuaalinen lyhytkestoinen muisti

Häiriöherkempi kuin auditiivinen

Työmuisti

Sisältää lyhytkestoisen muistin lisäksi tiedon aktiivista käsittelyä ja muokkaamista
Tiedon lyhytkestoista säilyttämistä jonkin toiminnan yhteydessä
Kytköksissä tarkkaavaisuuteen
Toimii yhteistyössä säilömuistin kanssa

Tutkimuksia

Lyhytkestoinen muisti ei ole velvoite oppimiselle
Työmuistitehtävissä suoriytyminen korreloi älykkyystesteissä suoriutumisen kanssa

Baddeleyn työmuistimalli

Keskusyksikkö

Ohjaa tiedon valintaa sensorisesta muistista sekä työmuistin alajärjestelmien toimintaa

Fonologinen kehä

Varastoidaan hetkellisesti kielellistä materiaalia
Kerrataan ja muokataan tietoa

Visuospatiaalinen lehtiö

Varastoidaan näkömielikuvia
Kerrataan ja muokataan tietoa

Episodinen puskuri

Yhdistää työmuistin kielellistä ja visuospatiaalista ainesta ja säilömuistin tietoa yhtenäisiksi hetkellisiksi tapahtumiksi

-aivoissa työmuisti toimii ainoastaan välittäjäaineiden välityksellä, eli hermoratoja ei synny

Autismi & Autismin kirjo (ASDs)

Aspergerin oireryhmä

Ei merkittävää puheenkehityksen tai älyllisten taitojen viivästymää
Motorista kömpelyyttä
Kielen käyttötaitojen vaikeuksia

Autismin liitännäisdiagnooseja

Epilepsia, näkö-,kuulo-, liikuntavamma, ADHD, masennus, ahdistus, selektiivinen mutismi (puhumattomuus), obsessiivis-kompulsiivinen persoonallisuushäiriö

Diagnosointi

ADI-R (Autism Diagnostic Interview-Revised)
ADOS (Autism Diagnostic Observation Schedule)
CHAT ja M-CHAT - vauvaikäisille lapsille (Checklist for Autism in Toddlers)
ESAT (Early Screening of Autistic Traits Questionnaire)
ASSQ (Autism Spectrum Screening Questionnaire) -> tarkka - käytetään myös Aspergerin oireyhtymässä

Diagnooseja

F84.0 Lapsuusiän autismi
F84.1 Epätyypillinen autismi
F84.2 Rettin oireyhtymä
F84.3 Muu lapsuuden aikainen persoonallisuutta hajottava häiriö
F84.4 Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuus oireyhtymä

Autismi ja aivojen poikkeavuus

De novo -mutaatio (geenivirheitä, joita ei ole vanhemmilla)
Prefrontaalisen aivokuoren hermosolujen lisääntynyt määrä
Purkinyen solujen poikkeavuuksia
Hippokampuksen (aivoturson) kypsymishäiriö - vaikuttaa muistiin ja tätä kautta kehitykseen
Mantelitumakkeen kypsymishäiriö - tunnereaktioiden muutoksia
Neuroinflammatoriset tekijät (tutkimusasteella)
Valkean aineen suuri määrä aivojen kehitysvaiheessa - vaikuttaa isoaivojen poimutukseen
Aivokurkiainen on pienentynyt - Aivolohkot eivät kommunikoi keskenään luonnollisesti
Hermoratojen toiminnan häiriöitä valkeassa aineessa - sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen häiriöt
Hermovälittäjäaineiden muutoksia
Tärkein syy autismiin - laaja-alainen hermoston kehityksellinen häiriö, joka viitta kantasolujen kehityshäiriöön
Epäluonnollisuutta pikkuaivoissa ja amygdalassa (yhteys näköaivokuorelle - heikko kasvojen tunnistun yms. katseeseen liittyvät poikkeavuudet), sekä etuaivojen limbisessä järjestelmässä
Aivorungon poikkeavuudet (sensorisen integraation puute)
Ylempi temporaaliuurre, takimmainen osa - katsesuunnan havaitseminen <> sosiokommunikatiiviset taidot
Vähentynyttä aktivaatiota temporaalilohkojen alapinnalla ja FFA-alueella (fusiform face area) (1)

Oireita

Poikkeava katsekontakti
"Mielen sokeus" - ei ymmärrystä muiden mielenmaailmasta
Vaikeus hahmottaa kokonaisuuksia, kuten kasvoja (1)
Sosioemotionaalisen vastavuoroisuuden puute
Kommunikaatio vaikeudet
Kaavamainenk käyttäytyminen
Hypo- ja hypersensitiivisyys
Äänen akustisten piirteiden hahmottaminen
Vaikeus kiinnittää huomiota puheeseen

Äänen tajuuden hahmottaminen kuitenkin normaalia parempi

Oheis oireita

Särö-X-oireyhtymä
Tuberoosiskleroosi
(Epilepsia)

Päättelyitä

Autistinen lapsi ei pysty lukemaan ihmisen katsetta (amygdalassa esiintyvä häiriö), eikä kasvoihin katsomiselle ole sitä kautta motivaatiota

Autistisen henkilön alfataajuinen aktiviteetti aivoissa ei painotu vasemmalle katsekontaktista, eikä siis aiheuta "lähestymisen tunnetta", mutta aktiviteetti ei myöskään painotu oikealle, joka tarkoittaa sitä, että myöskään "hylkimisen tunnetta" ei synny.
Tutkimuksessa todettiin, että autistisen lapsen katsoessa kasvoja, jossa silmät kiinni tai auki, EEG-asymmetria-tulokset olivat samanlaiset, toisinkuin normaalilla lapsella

Katsekontakti ei ole kehittynyt normaalisti johtuen sen harjoittamisen vähäisyydestä

Yliopiston Linkkejä

Temperamentti ja persoonallisuus

-Temperamentti vaikuttaa siihen miten ihminen kokee ympäristön ja miten reagoi siihen
-Persoonallisuus on ympäristön ja tempperamentin yhteistulos
-Yksilölliset erot tempperamentissa ovat avainasemassa persoonallisuuden muodostumisessa
-Dopamiini seroteniini kuuluvat neuroregulatooriseen järjestelmään
-Ovat keskeisessä asemassa psyykkisten prosessien ohjaamisessa
-Dopamiini: emootiot, motivaatio ja huomiokyky, elämyshakuisuus, jännityksen etsintä (kaksi viimeistä ovat osa tempperamenttia
-Serotiini tason muutokset johtavat mentaalisiin häiriöihin mm. depressioon, matalaan impulssihäiriöön
-Dopamiini reseptoreja: DRD1, DRD2, DRD3, DRD4, DRD5
-Dopamiinitransporteri: DAT
COMT ja MAO huolehtivat dopamiinin metaboliasta
-DRD2 ja DRD4 ovat yhteydessä elämyshakuisuuteen
-MAO on yhteydessä käytöshäiriöihin
-COMT, EGF ja Neuregulin1 ovat yhteydessä mm. depressioon
-Serotiinireseptori 5HT1, 5HT2, 5HTR2A ja 5HTR2C
-Serotoniinitransportteri: 5HTT
-Serotoniini geenejä: MAO-A ja TPH
-Serotoniin järjestelmä on yhteydessä pelokkaaseen ja ahdistuneeseen tempperamenttiin
-MAO-A ja THP ovat yhteydessä itsemurhakäyttäytymiseen

Perimä x ympäristö

-Samanlainen ympäristö saa geeneiltään erilaiset ihmiset erilaisiksi, ei samanlaisiksi
-Ympäristö x geenit = hyvä, jos ympäristö tukee geenejä
-Jos ympäristö ei tue geenejä vaan sotii niitä vastaan on tulos huono
-Ihminen pyrkii vaikuttamaan ympäristöönsä geeniensä puhuttelemana

Käyttäytymisgenetiikka

-Molekyyligenetiikka pyrkii löytämään perinnöllisyydestä vastuussa olevat geenit
-Käyttäytymisgenetiikka on jatkoa kvantitatiiviselle- ja molekyyligenetiikalle
-Etsii vastausta kysymykseen miten geenit vaikuttavat käyttäytymiseen

Historia

-Locke: "tabula rasa"
-Enviromentalismi vahvasti vielä 1960-luvulla
-APAn kongressi todensi käyttäytymisgenetiikan

Ympäristö vai perimä - Käyttäytymisgenetiikan haasteet ja mahdollisuudet psykologialle

Geenien ja ympäristön vuorovaikutus

-5HTT on yhteydessä yksilön herkkyyteen epäsuotuisalle ympäristölle, eli saamaan siitä negatiivisia vaikutuksia, kuten masennusta
-Depression saaminen nuorena - ympäristötekijöiden vaikutuksesta
-Depression saaminen vanhana - geenien vaikutuksesta
-Serotiinia säätelevä MAO-A genotyyppi on toimijana lapsuuden epäsuotuisten olojen ja myöhemmän epäsosiaalisuuden välillä
-Perimän vaikuttaa ihmisessä kaikkeen, mutta geenejä tukeva ympäristö vaikuttaa positiivisesti ihmiseen

Käyttäytymisgenetiikka ja tempperamentti

-Persoonallisuus on ympäristön ja ihmisen tempperamentin yhteistuotos
-Serotiini ja dopamiini, jotka kuuluvat neuroregulatoriseen järjestelmään, ovat vahvassa asemassa psyykkisten prosessien ohjaajina
-Dopamiini: emootiot, motivaatio, elämyshakuisuuus, uusien toimintatapojen ja jännityksen etsiminen
-Dopamiinin puute johtaa apaattiseen, mistään kiinnostumattomaan persoonallisuuteen
-Serotiini: mieliala, emootiot
-Serotiinin puutos on yhteydessä negatiivisiin affekteihin , agressioon ja matlaan impulssikontrolliin
-Serotiini on yhteydessä mentaalisiin häiriöihin, depressiion ja väkivaltaiseen itsemurha-hakuisuuteen

Käyttäytymisgenetiikan anti psykologialle

-Käyttäytymis genetiikan löytöjä:
1. yhteinen ympäristö ei tee ihmisiä samanlaisiksi, vaan erilaisiksi
2. ihmiset muokkaavat omaa ympäristöään geeniensä eduksi
3. geenit tekevät ympäristösstä, joko haitallisen tai sopivan

Käyttäytymisgenetiikka

-Kvantitatiivinen genetiikka osoittaa perinnöllisyyden merkityksen jonkin ominaisuuden synnyssä
-Molekuuligenetiikka pyrkii löytämään perinnölisyydestä "vastuussa olevan" geenin tai geenit

Ympäristö vai perimä - psykologian pitkä tie tasapainoiseen ihmiskäsitykseen

Perimän ja ympäristön vuorovaikutus

-Polygeeninen = monien alleelien yhteisvaikutuksen tulos
-Käyttäytyminen on seurausta ympäristön ja epigeneettisten tekijöiden aikaansaamasta geenien toiminnasta
-Epigeneettisillä mekanismeilla tarkoitetaan perinnöllisen tiedon siirtymistä jälkeläisille ilman, että se olisi koodattuna DNA:han
-Epigeneesi selittää miksi genotyypeiltään samanlaiset identtiset kaksoset voivat kehittyä fenotyypeiltään hyvinkin erilaisiksi
-GE-interaktiolla eli geenien ja ympäristän vuorovaukutuksella tarkoitetaan geneettisistä tekijöistä johtuvaa herkkyyttä ympäristön vaikutuksille
-Ympäristö vaikuttaa RNA:han välittäjä aineiden kautta
-Serotoniini, välittäjä aine (mieliala, emootiot)
-Dopamiini, välittäjäaine (tunteet, motivaatio)
-5-HTT-geeni säätelee serotoniinin toimintaa
-MAO-A säätelee myös serotiinin toimintaa
-HTR2A-geeni on yhteudessä siihen, miten yksilöt reagoivat eri tavoin kasvuympäristöön, ja kuinka he hyödyntävät ympäristön positiivisia piirteitä

Perimän ja ympäristön yhteisvaihtelu

-Perimän ja ympäristön korrelaatio (GE)
-Perimän ja ympäristön korrelaatio voi olla passiivista, aktiivista tai reaktiivista
-Passiivinen GE-korrelaatio = ympäristötekijät ja geenit tukevat toisiaan passiivisesti (G - vanhempien geenit)
-Aktiivinen = yksilö hakeutuu valintoja tekemällä ympäristöön joka tukee geenejä (G - yksilön geenit)
-Reaktiivinen eli evokatiivinen GE-korrelaatio tarkoittaa ympäristön reagoimista yksilön perinnöllisiin taipumuksiin. (E - ympräristön reaktio G - yksilön geenit)

Yksilölliset kokemukset muovaavat peroonallisuutta

-Ympäristötekijöiden vaikutus ei muovaa ihmisiä keskenään samanlaisiksi vaan erilaisiksi
-Identtisten kaksosten välillä persoonallisuuden eroja selittää ympäristötekijät ja perinnölliset tekijät 50/50

Perimän merkitys persoonallisuudessa

-Perimällä on kohtalaisen suuri vaihkutus lähes kaikkiin persoonallisuuden piirteisiin
-Samat geneettiset tekijät vaikuttavat useisiin eri persoonallisuuden piirteisiin

Perinnöllisyyden ja ympäristötekijöiden tutkiminen

-Kvantitatiivinen genetiikka on käyttäytymisgenetiikan alue, jonka keinoin pystytään selivittämään, mikä osa fenotyyppisestä vaihtelusta selittyy geneettisillä ja ympäristötekijöillä.
-Heritabiliteetti on arvio geneettisen vaihtelun osuudesta kokonaisvaihtelussa ja ilmaistaan prosentteina.
-Kuvaa populaatiota
-Identtinen kaksonen MZ
-Epäidenttinen kaksonen DZ
-Kaksosmenetelmässä oletetaan, että kaksoset ovat samassa ympäristössä

Geenit perintöaineksen välittäjinä

-Jokaisen yksilön alleelien yhdistelmä on ainutlaatuinen, ja tätä vanhemmilta perittyä kaikkien geenien kokonaisuutta kutsutaan genotyypiksi eli perimäksi.
-Genotyyppi saa aikaan ihmisen fenotyypin eli ilmiasun.
-Ihmisen genomi on 99,9 prosenttia täysin sama eri yksilöiden välillä.

Geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutus persoonallisuuteen

P-Arvo

p-arvo = todennäköisyys sille, että asetettu nollahypoteesi on oikea
efekti = jonkin ilmiön voimakkuus populaatiossa

Keskiarvon Luottamusväli CI

populaation hajontaa ei tiedetä

populaation hajonta tiedossa

Primary Visual Cortex

-V1
-Primaari näköaivokuori
-erikoistunut liikkumattomiin ja liikkuviin kohteisiin
-tunnistaa hyvin muotoja

Vihreä: miten, missä
Liila: mitä

Studentin t-testi

yhden otoksen t-testi
df = n - 1

kahden riippumattoman otoksen t-testi
df = (n,1 + n,2 - 2)

toistettujen mittausten t-testi
df = n - 1
myy,0 = myy,D = 0

Z-testi

yhden arvon z-testi

yhden otoksen z-testi

Keskihajonta

populaation keskihajonta

Orbitofrontal Cortex

-OFC
-orbitofrontaalikorteksi
-liittyy tunteisiin ja henkiseen palkitsemiseen
-tästä syystä jotkut pitävät sitä osana limbistä järjestelmää
-liittyy pääteösten tekoon ja ennakkoluuloihin
-liittyy suunnitelmalliseen käytökseen, joka joko palkitsee tai rankaisee
-alueen vaurio johtaa sopimattomaan käytökseen esim. kiroiluun

PET-Kuvaus

-positroniemissiotomografia
-mitattavan kehoon laitetaan radioaktiivista glukoosin kaltaista ainetta, joka lähettää positroneja. Aine törmää kehon elektroneihin tapahtuu annihilaatio, jossa vapautuu gammasäteilyä. Tämä säteily pystytään lukemaan kehon ulkopuolelta PET-Kuvauslaitteella

EEG

-electroencephalography
-aivosähkökäyrä
-EEG:ssä päänahkaan kiinnitetään elektrodeja, joilla mitataan aivotoiminnan aiheuttamia sähköisiä potentiaaleja

MEG

-magnetoencephalography
-magnetoenkefalografia
-aivomagneettikäyrä
-mittaa aivojen sähköisen toiminnan aiheuttamia magneettikenttiä
-yhtä hyvä aikatarkkuus kuin EEG:llä (millisekuntteja)
-vahvuus: pystyy antamaan aikatarkkaa ja 'paikkatarkkaa' tietoa lähellä päänpintaa olevista aivosoluista
-fMRI on kuitenkin paljon paikkatarkempi

fMRI

-functional Magnetic Resonance Imaging
-rekenteellinen magneettikuvaus
-mitataan aivoissa tapahtuvia veren happipitoisuuksien muutoksia
-turvallinen
-paikkatarkka
-ei niin aika tarkka kuin EEG

Superior Colliculus

-ylempi nelikukkula
-tectal
-suuntaa silmän liikkeitä
-liittyy myös pään liikkeisiin osana katseen suuntaa
-sekä käden tavoitteleviin liikkeisiin

Sanasto

Aivotermistöä

Psykologian sanastoa eng-suomi

Primary Auditory Cortex

-prosessoi ääntä
-prosessoi äänen korkeutta ja lujuutta

Motor area: punainen
Area of general sensations: sininen
Auditory area: vihreä
Visual area: keltainen
The psychic portions: vaalea

Intraparietal Sulcus

-IPS
-liitttyy silmien tarkentaviin liikkeisiin ja siihen kun ihminen tavoittelee jotai ruumiin osallaan esim kahvikuppia
-liittyy myös visuaaliseen tietoisuuteen
-saattaa liittyä siihen miten luomme toisten aikeita

Insular Cortex

-Insula
-liittyy kasvojen tunnistus järjestelmään
-jaetaan kahteen osaan anterior insulaan ja posterior insulaan
-liittyy homeostaasiin ja tunteisiin
-liittyy kivun tuntemiseen
-liittyy sympatia kipuun
-luo kehon omistus tunteen ja itsetietoisuuden tunteen

Theory Of Mind

-kyky ymmärtää mielen tiloja
-kyky ymmärtää että muilla on myös mielen tiloja, jotka voivat poiketa omista
-ToM
-tapahtuu aivoissa medial prefrontal cortexilla, posterior superior temporal sulcuksella, precuneuksella ja amygdalassa

Mirror Neuron

-neuroni aktivoituu kun ihminen tekee liikettä tai kun tämä tarkkailee toisen tekevän liikettä
-liittyy imitointiin ja kielen oppimiseen
-neuronin epätoiminta liittyy autismiin
-liittyy empatia kykyyn

Superior Temporal Sulcus

-STS
-liittyy toisen ihmisen katsesuunnan havaitsemiseen
-on sen takia tärkeä osa toisen ihmisen tunteiden suunnan havaitsemisessa
-liittyy siis biologisen emootion havaitsemiseen

Fusiform Face Area

-FFA
-osa ihmisen visuaalista järjestemää
-saattaa olla erikoistunut kasvojen tunnistamiseen
-on todisteita että liittyy myös muiden tuttujen esineiden tunnistamiseen

Supplementary Motor Area

-SMA
-koordinoi vaikeita esim. kahden käden liikkeitä sekä suunnitelee niitä
-liittyy muistista suoritettuihin liikkeisiin
-pre-SMA liittyy juuri opittaviin liikkeisiin

Primary Motor Cortex

-M1
-motorinen aivokuori
-sijaitsee isoaivojen otsalohkon takaosassa
-lähettää liikekäskyjä lihaksiin
-osallistuu liikkeiden hienosäätöön cerebellumin kanssa
-osallistuu liikkeiden suunnitteluun basal ganglian kanssa

Wernicke's Aphasia

-käytetään myös sanaa sensorinen afasia
-englanniksi käytetään receptive aphasiaa
-vaurio on yleensä wernicken alueella
-potilas pystyy puhumaan normaalisti
-puheen sisältö on sekavaa, voi sisältää esim keksittyjä sanoja

Broca's Aphasia

-kutsutaan myös motoriseksi afasiaksi
-potilaalla on vaikeuksia puheen tuottamisessa
-vaikeuksia on yhtälailla kirjoitetun puheen tuottamisessa
-aivovauria sijaitsee brocan alueella
-potilaan puhe työlästä ja katkeilevaa

Wernicke's Area

-liittyy puheen ymmärtämiseen
-liittyy myös kirjoitetun kielen ymmärtämiseen
-sijaitsee STG:n selänpuoleisella osalla

Broca's Area

-sijaitsee isoaivokuorella otsalohkon sivulla
-vastaa kielen motorisesta tuottamisesta

Sensorinen Muisti

-sensoriset muistit ovat aistitiedon ensimmäinen säilytyspaikka
-käyetään myös sanaa sensorinen varasto
-kesto hyvin lyhyt
-kuuloaistin sensorista muistia kutsutaan kaikumuistiksi
-näkäaistin muistia kutsutaan ikonimuistiksi

Säilömuisti

-LTM - Long Term Memory
-käytetään myös sanaa pitkäkestoinen muisti
-säilyttää kaikkea muuta tietoa poislukien työmuistissa olevaa
-toimii työmuistin ja sensorisen muistin kanssa rinnakkain
-kapasiteettia pidetään lähes äärettömänä
-jaetaan deklaratiiviseen muistiin (tiedot, tapahtumat), proseduraaliseen muistiin (fyysiset taidot)

Proseduraalinen Muisti

-ihmisen säilömuistin osa
-huolehtii fyysisten ja motoristen taitojen muistamisesta
-osa muistin tiedoista tietoisuudesta riippumattomia (käveleminen)

Deklaratiivinen Muisti

-ihmisen sailömuistin osa
-siihen talletetaan tiedot ja tapahtumat; asiat, jotka voidaan tietoisuudella tavoittaa
-jakaantuu edelleen semanttiseen (tietomuisti) ja episodiseen (tapahtumamuisti, elämänkertamuisti)
muistiin
-episodinen muistin tietojen tallentamiseen osallistuus erityisesti hippokampus

Entorhinal Cortex

-suuri rooli muistijäljen luomisessa
-liittyy deklaratiiviseen muistiin
-spatiaalisen muistin osatekijä
-liittyy paikkatietoisuuteen, missä mikäkin osa itseä on

Dentate Gyrus

-muistin luomisen osatekijä
-mohdollinen rooli muistin tuomisessa muistista

Hippocampus

-liittyy vahvasti muistiin ja muistijäljen luomiseen
-pitkäaikaismuistin alku säilytyspaikka
-liittyy pitkaikaismuistin siirtämiseen pysyvään muistiin
-liittyy vahvasti myös spatiaaliseen navigointiin

Hypothalamus

-määrittelee laajasti käyttäytymistä ja fyysisiä toimintoja
-kontrolloi monia autonomisia toimintoja
-lähettää aineita suoraan verenkiertoon
-nämä aineet vaikuttavat esim. stressin tasoon

Thalamus

-toimii välittäjänä aivokuoren ja aivorungon välillä
-liittyy havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, liikkumiseen
-päärooli valppaudessa ja tietoisuudessa

Amygdala

-sijaitsee hippokampuksessa
-prosessoi tunteita
-yhdistää korkeampien aivotoimintojen aivokuori alueita hypotalamukseen ja aivorunkoon,
jotka vastaavat matalammista aivotoimista kuten kipu, kosketus
-koordinoi ihmisen fyysisiä reaktioita
-liittyy vahvasti pelon tuntemiseen

Aivokuoren yhteydet

Koskien aisteista tulevia signaaleja.
Primääri aivokuori . Aivokuoren osa johon aisti signaali ensin saapuu

Koskien aivokuoren sisäisiä signaaleja.
Eipäs löytynytkään enää mitään järkevää lähteestä jota olen käyttänyt..

terminologiasta

Kuvia

Aivokuoren yhteydet

Se kuinka aivot pyörittävät tietoa sisällään on monimutkaisen kuuloista. Niinpä koitan avata sitä..

Assosiaatiosäie . Näiden avulla aivokuoren alueet saavat tietoa toisiltaan.
Kommissuraalisäie . Näiden avulla aivopuoliskot saavat tietoa toisiltaan.

Aivokurkiainen muodostuu kommissuraalisyistä.

Efferentti hermosäie . Vie signaaleja aivoista tahdonalaisiin lihaksiin
Afferentti hermosäie . Tuo signaaleja aisteista ja lihaksista aivoihin

Afferentit signaalit menevät aivokuorelle talamuksen kautta (thalamus).
Talamuksella ja aivokuorella on vilkas edestakainen signaali liikenne.

Efferentit signaalit kulkevat reittiä aivokuori - Sisäkotelo (capsula interna) - Aivorunko - lihas

Huhhuh.. Huomiseen. Ehk.

Kuvia

Termistöä

Iso aivot . Cerebum
Pikkuaivot . Cerebellum
Aivorunko . Brain stem

Otsalohko . Frontal lobe
Päälakilohko . Parietal lobe
Takaraivolohko . Occipital lobe
Ohimolohko . Temporal lobe

Aivorungon osat:
Väliaivot . Diencephalon
Keskiaivot . Midbrain, Mesencephalon
Aivosilta . Pons
Aivojatkos . Medulla oblongata

Aivopuolisko . Hemisphere
Aivokurkiainen . Corpus callosum (yhdistää aivopuoliskot)

Keskellä . Medial
Sivulla . Lateral

Yläpuolinen . Superior
Alapuoleinen . Inferior
Vatsanpuoleinen . Ventral
Selänpuoleinen . Dorsal
Edessä sijaitseva . Anterior
Takana sijaitseva . Posterior

Poimu . Gyrus
Uurre . Sulcus
Vako . Fissure

Source Pages